Etelä-Suomessa on käytössä tai suunnitteilla yli 30 L1 tai L2 -tasoista logistiikkakeskusta tai -keskushanketta (L1 = logistiikkakeskittymä, L2 = logistiikka-alue, yhtenäistä molemmille alueille on se, että ne takoitettu laajoiksi yritysten sijoittumisalueiksi). Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että Etelä-Suomi on niin pieni alue, että yli kolmekymmentä aluetta sinne on liikaa. Varsinkin, kun alueita suunnitellaan aivan vierekkäin toisistaan ainoana erottavana tekijänä kuntarajat. Logistiikka on toimiala, jolla mittakaavalla on merkitystä. Kuntien on täten täysin turha kilpailla keskenään logistiikkakeskushankkeilla, seurauksena tästä on vain se, että ne kilpailevat itsensä verille luovuttamalla tonttimaata alihintaan sekä hajauttamalla toimintoja erilleen toisistaan. Näin mm. työmatkojen pituudet kasvavat, infrakustanukset lisääntyvät, keskusten muodostamat synergiaedut valuvat hukkaan.

Ratkaisuna olisikin kehittää yhteistyössä logistiikka- ja työpaikka-alueita. Tällöin syntyisi mahdollisuus muodostaa kustannustehokkaita ja toimivia yrityspuistoja myös kansainväliseen ympäristöön soveltuviksi.
 
Kuntien välisestä yhteistyöstä on käytetty esimerkkinä ns. Kehä V -vyöhykkeen varrelle vt:n 3 ja 4 läheisyyteen syntyvää logistiikka-aluetta. Jotta aluetta pystytään kehittämään kannattavaksi ja kiinnostavaksi sijoittumisalueeksi yrityksille, alueen kuntien kesken määritettiin yhteistyöroolit ja kehittämisen painopisteet. Alue nimettiin Ketunleväksi ja yhteiseksi visioksi laadittiin: ”Kehä V -vyöhyke keskisellä Uudellamaalla on Suomen vetovoi­maisin tukku­kau­pan ja tuotantoa palvelevan logis­tiikan sijoittumis­alue vuonna 2020”. Esimerkki Ketunleivän kehittämisestä kuntien näkökulmasta tietokortistamme.

• Tietokortti: Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen Kehä V:llä. 2012 (pdf)

Tietoja logistiikka-alueen kehittämisestä, profiloinnista ja eri toimijoiden, kuten kunnan, välisistä rooleista myös Tulevaisuuden logistiikkakeskus -kohdassa. Olennaista logistiikkakeskusten ja -alueiden kehittämisessä on se, että ne pitäisi lähteä liikkeelle aina liiketaloudellisista näkökulmista ja niihin liittyy useita eri toimijoita, joiden kanssa yhteispeli on tärkeää menestyksekkään hankkeen aikaansaamiseksi.